Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat

Otetaan taas itseä niskasta kiinni ja kirjoitetaan edes muutama sananen kirjoista joita tulee luettua. Ihan vaan itselle muistiksi vaikka ei itseään edes välttämättä kiinnosta enää let me say puolen vuoden päästä mitä on lukenut milloinkin. Mutta kuitenkin. Enihau. Etsin edelleen vimmatusti kirjaa joka veisi tai suorastaan taklaisi Top 5:sta paikan itselleen. Vielä ei ole moista tapahtunut, vaan edelleen siellä pitää paikkaa uskollisesti aivan tietyt kirjat.

Oli ihan suht viihdyttävä kirjanen, mutta jotain noista puuttuu. Noista Sofin kirjoista. Tiedän että esim Puhdistus on saanut hillitöntä kiimaa aikaiseksi sekä arvosteluissa että suuren yleisön keskuudessa, mutta itselle se oli vain kirja muiden joukossa. Sama koskee tätä. Ihan hienosti rakennettu tarina ja paljon yksityiskohtia joista pidän suuresti, mutta silti jotenkin ennalta-arvattavissa. Diggaan kyllä Sofin tavasta kirjoittaa, mutta jos kyseessä on romaani, niin se ei oikein tällaiselle kirjanistille ole tarpeeksi.

Ei erityisen hyvä. Ei erityisen paha.