perjantai 15. heinäkuuta 2016

Erik Axl Sund: Lasiruumiit


Aihealueet Erik Axl Sundin kirjoissa ovat ihan hirveitä. Kuten tämänkin. Nuorten itsemurhat. Surullista ja raakaa. Liikutaan satanistisissa (pahoittelut jos meni termi väärin) piireissä, jotka ovat kyllä kovin sairaita piirejä jos minulta kysytään. Mutta kukaan ei ole kysynyt, joten mielipiteeni jääköön tähän blogiin. Ihannoidaan kuolemaa ja suorastaan märehditään kaikessa siihen liittyvässä. Juoni oli sinällään ihan hyvin rakennettu kun arvasin loppuratkaisun vasta aika lopussa ja sehän on aina hyvä merkki dekkareissa ettei liian aikaisin onnistu arvaamaan.

En tiedä mikä minua vaivaa. En vaan syty Erik Axl Sundin kirjoille. Joku näissä mättää. Ei ole mitään vikaa, mutta kuitenkaan en saa irti näistä sitä jotain mikä saa lukijan minussa kehräämään. Eikä tarvitsisi edes kehrätä, mutta olisi kiva edes jotenkin nauttia lukemisesta. Vaikkei tästä aihealueesta kyllä nautintoa saa millään, mutta tietänette mitä tarkoitan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti