sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Dan Brown: Inferno


Miten sitä aina unohtaa Dan Brownin uskomattoman kyvyn kehittää todella hienon juonen taidehistorian ja symbolien ympärille. Mikä parasta, taustatyö on aina tehty niin huolella että sitäkin aina hämmästelee lukiessaan. Ihastuin todella paljon Da Vinci koodiin silloin aikoinaan, mutta muita Dan Brownin kirjoja en muistakaan niin hyvin. En oikeastaan edes muista lukeneeni muita kuin Da Vinci koodin ja Meteoriitin. Joista ainoastaan Da Vinci koodi on jäänyt mieleen todella mielenkiintoisena. Nyt Infernon myötä muistin taas ihastukseni ja nyt pitää kyllä ryhdistäytyä jälleen ja lukea muutkin Brownin kirjat. Infernoakin lukiessa tuli ihan mieletön hinku päästä Firenzeen tutkimaan kaikkia paikkoja, joissa Langdon seikkaili. Mutta ehkä nyt tähän kohtaan tyydyn vaan surffailemaan interwebin suuressa maailmassa koskien näitä paikkoja.

Juoni eteni mukavanoloisesti eikä jääty kuin ehkä ihan alussa jumittamaan omasta mielestäni vähän liikaa Langdonin muistinmenetyksen pariin. Toki ymmärsin, että se on todennäköisesti eräs juonen kantavista voimista, joten en siitä sen enempää murehtinut. Juoni oli herkullinen, vaikkakin petyin ihan jumalattomasti erään asian paljastuttua ja tuumasin, että tyhmää. Onneksi sentään lopussa tilanne selvisi ja parani, joten pystyin taas olemaan ihan iisisti asian kanssa. Mutta hetkellisesti olin sitä mieltä, että oli ihan dorka käänne. Ja mikä ihan parasta, ei kirja loppunutkaan ihan siten miten sen kuvitteli koko ajan loppuvan. Erittäin miellyttävä poikkeama.

Tämä kirja oli myös siinä mielessä itselleni erikoinen, että lainasin tämän naapurilta. En siis ostanut sitä, vaan tartuin tilaisuuteen ainoastaan lukea kirjan laittamatta sitä omaan kirjahyllyyni. Se oli outoa. Joskus toki käyn kirjastossa ja sinnehän pitää kirjat aina palauttaa, mutta joltain muulta lainaaminen on minulle vierasta. En tiedä miksi. Tartun kyllä toistekin tilaisuuteen jos jollakin vaan on sellainen kirja jonka haluan lukea eikä sitä itselläni vielä ole. Omassa ystäväpiirissäni vaan on harvinaisen vähän tällaisia kirjanistejä, jotka itselleen kirjoja ostelevat, niin nuo tilaisuudet on suht vähissä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti