sunnuntai 2. elokuuta 2015

Anna Jansson: Haudan takaa

Kuvakaappaus Elisa Kirjasta
Elämäni ensimmäinen äänikirja. En olisi muuten tällaista edes kokeillut, mutta totesin, että musiikista ei ole minulle lenkkiseuraksi, joten pitää kokeilla jotain muuta. Ilman mitään kuulokkeista tulevaa melua lenkistä ei tulisi senkään vertaa, joten äänikirja.Yllättävän hyvin toimi, vaikka olin toooosi skeptinen. Enhän ole tottunut e-kirjoihinkaan vielä enkä usko, että ne minulla koskaan päihittää oikean paperisen kirjan. En muista kuulemastani juuri mitään, mutta lenkkiseurana on oivallinen. Vaikka välillä meni pitkäkin pätkä kun en keskittynyt yhtään kuuntelemiseen, mutta auttoi itse asiassa juoksua kun keskittyi oikeen mitä kirjassa on meneillään.

En tiedä johtuiko tuosta itselleni vieraasta formaatista tai mistä, mutta tuntui että oli vähän sekavahko kirja. Paljon oli ainakin hahmoja ja se vielä lähes tuplattiin, koska kirjassa larpattiin ja useat hahmot kulkivat kahdella eri nimellä. Se ehkä yhdistettynä formaattiin aiheutti tämän sekavahkon fiiliksen.

En tiedä millainen kokemus tämä olisi ollut paperisena versiona, mutta lenkkiseurana ihan oiva kokemus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti