 |
| Kuva: Readberry |
Kuin kotiin olisi tullut. Kirja jatkaa siitä mihin Raksa jäi. Tai ei ihan siihen mihin jäi, mutta samoilla hahmoilla muutama vuotta myöhemmin. Oli taattua Vimmaa tämäkin ja jäin todella miettimään miten paljon kirjassa on tositapahtumaa noiden remppasarjojen kanssa. Pakkohan jotain on olla, koska sen sanoo ihan järkikin ettei ne kaikki rempat jotka noissa ohjelmissa näytetään todellakaan maksa niin vähän eikä ne valmistu niin nopsaan. Toivon silti ettei missään noissa oikeasti telkkarissa näytettävistä ole ihan noin räikeätä menoa. Että olisi suuresti Vimman punakynää niissä. Ja varmaan onkin. Punakynä on hyvin kirjoitettua ja muistin taas miksi hauskoja kirjoja ei saa lukea yleisillä paikoilla, kuten junassa. Muita ihmisiä ihmetyttää ja ärsyttää ne tahattomat nauruntirskahdukset, joita ei muista tai tajua tukahduttaa.
Tämä oli myös ensimmäinen kirja jonka luin eKirjana. Readberrystä. Kyllä vain, tämä oli se samainen kirja jota sai Helsingin kirjamessuilta tiskin alta ja kera Vimman signeerauksen. Vaikka palvelu itsessään toimii ihan hienosti, niin se hieman ärsyttää kun on täysin verkon varassa toimiva. Ja kuten kaikki tietää, niin esim VR:n verkko ei ole se kaikkein luotettavin kapistus ja pätkii niin kovasti että meinasi mennä isosti hermo lukiessa. Muutenkin tuossa lukemisessa on ihan eri meininki kun vertaa näyttöä ja paperia. Vaikka muuten olen henkeen ja vereen eIhminen, niin joku roti pitää sentään olla. Artikkelit ja lyhyemmät jutut menee hienosti ruudulta, mutta kokonainen kirja on itselle vielä vaikeaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti