sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Liza Marklund: Ajojahti

Kuva: cdon.com
Tämä kirja menee kategoriaan aivot narikkaan johon laitan kaikki dekkarit tai jännärit, joita luen kun haluan helppoa tekstiä jossa ei tarvitse ajatella juurikaan mitään. Senkun vaan lukee ja nauttii olostaan. En muista näistä tällaisista kirjoista juurikaan mitään jälkeenpäin, koska eivät yleensä pidä sisällään mitään erikoista tai muuta muistettavan arvoista. Aika samoilla linjoilla menee kaikki. Saman puun mukaan veistettyjä. Ja siinäpä onkin näiden kirjojen suola ja sokeri. Mikä parasta, nämä kirjat voi lukea jonkun ajan kuluttua uudelleen, koska eipä näistä jää mitään muistijälkiä. Tai jos jää, niin hyvin etäisiä. Ajojahti oli viihdyttävää seuraa ja sain hienosti hetkeksi unohdettua pettymyksen aloitettuani Lyhyt pysähdys matkalla Auschwitzista kirjaa, joka on todella tylsän oloinen.

Tämä kirja tuli ikäänkuin vahingossa kun unohdin jälleen kerran peruuttaa kirjakerhon kuukaudenkirjan. Näitä sattuu liian suht usein, mutta yhtäkään kirjaa en vaan pysty palauttamaan. Tiedä mikä siinäkin on. Sinne ne kaikki kirjat päätyy, minun kirjahyllyyni, jossa heille on varattuna mukava ja lämmin koti. Tosin, pian alkaa kirjahyllystä loppumaan tila, joten jotain pitää keksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti