maanantai 7. heinäkuuta 2014

Milja Kaunisto: Kalmantanssi


Olipas hyvä kun tämä ja Synnintekijä tuli samassa paketissa, jotta tuli heti perään luettua jatkoa tarinalle. Muuten olisi ehkä unohtunut asioita ja paikkoja. Nyt ei mennyt turhaan ns energiaa vanhojen muisteluun, vaan pystyi hienosti vaan jatkamaan lukemista. Kalmantanssissa ei ollut enää sitä "oho" yllätysmomenttia, joten siinä mielessä jäi vähän pliisummaksi kuin Synnintekijä. Olavi Maununpojan tarina jatkui siitä mihin se jäi, mutta hieman eri twistillä. Nyt ei enää rietasteltu niin paljon, mutta pelehdittiin aiheella kuolema kuten kirjan nimikin indikoi. Ehkä hieman oli sekavampi tarina ja muutenkin snadisti tylsempi, mutta ihan kelpo siitä huolimatta.

Jälleen hämmästelin Kauniston erittäin hienoa oivallusta yhdistää saman aikakauden tapahtumia ja yhdistää ne samaan kirjaan. Tyyliin Olavi Maununpoika kuulustelee Jeanne d'Arcia. Mahtava oivallus ja miten hienosti on kehittänyt siitä ihan uskottavan kertomuksen. Kaikesta päätellen Olavi Maununpojan tarina jatkuu. Luen mielelläni jatkotkin jos ne jostain eteen tulee, koska tyypin tarina on ihan jees. Kaunisto osaa kirjoittaa siitä tyyliin ihan jees. Ei isoa plussaa, mutta kuitenkin ihan mukavansorttinen sarja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti